Sarjoittainen päänsärky

✧✧

 

  • Sarjoittainen päänsärky (Cluster headache)

    Sarjoittainen päänsärky kuuluu autonomisiin trigeminaalisiin päänsärkyihin. Oireen synty on monimutkainen, eikä sitä vielä täysin ymmärretä. Todennäköisimmin taustalla on hypotalaaminen aktivaatio ja edelleen toissijainen trigeminoautonomisen heijasteen aktivoituminen.

     

    Pääosin sarjoittaisesta päänsärystä kärsivät miehet, joita sairastajissa onkin noin 70%. Geneettisestä taustasta on myös näyttöä, sillä suvussa sairauden esiintyminen lisää hieman sairastumisriskiä. Ilmaantuminen on noin 0,3 promillen luokkaa.

     

    Tyypillisimmillään päänsärky on erittäin voimakasta silmän, silmän takaosan tai ohimon kipua, johon liittyy autonomisia oireita ja rauhattomuutta tai kyvyttömyyttä olla paikallaan. Kipu voi tulla joka toinen päivä tai jopa 8 kertaa vuorokaudessa ja kestää tyypillisimmillään vain lyhyen aikaa (15-180 minuuttia). Kipu on yleensä aina samanpuoleista.

     

    Yhden kipukohtauksen aikana kipu tuntuu vain toisella puolella, mutta voi vaihtaa eri kohtausten välillä puolta. Kivun voimakkuutta kuvaa päänsäryn nimitys itsemurhapäänsäryksi.

     

    Jaksoittaisuus on tyypillistä sarjoittaiselle päänsärylle. Episodisessa muodossa, josta kärsii 80-90 %, tämä periodisuus on selkeintä. Kipu esiintyy viikon – 12 kuukauden (kuitenkin keskimäärin 6-12 viikon) jaksoina, joita seuraa jopa 12 kuukauden kivuton jakso. Yleensä kipujaksot sijoittuvat syksyyn ja kevääseen. Kroonisessa kivun muodossa periodisuus on heikentynyttä ja kipua on esiintynyt yli 12 kuukautta.

  • Autonomiset oireet

    Autonomiset oireet kuten kyynelvuoto, sidekalvon verestys, sieraimen tukkoisuus, mioosi (pupillan supistuminen), ptoosi (silmäluomen roikkuminen), kasvojen hikoaminen, kasvojen punoitus, korvan turvotuksen tunne esiintyvät kivun aikana samalla puolella kivun kanssa. Oireet liittyvät parasympaattiseen hyperaktivoitumiseen ja sympaattiseen vajaatoimintaan.

     

    Joskus autonomiset oireet ovat jatkuvampia ja pahentuvat kivun aikana.

  • Akuuttihoito

    Akuuttihoitona sarjoittaiseen päänsärkyyn voidaan käyttää happea inhaloituna ja toisena vaihtoehtona itse injektiokynällä pistettävää sumatriptaania.

     

    Happi annetaan 12 (-15) litraa minuutissa nopeudella istuvassa asennossa 15 minuutin hoitona.

     

    Nenäsumute sumatriptaani ja tsolmitriptaani voi myös olla käyttökelpoinen akuuttihoito.

     

    Akuuttivaiheessa kipujakso voidaan myös usein katkaista okkipitaalihermopuudutuksella toistettuna useamman hoidon hoitosarjana. Lisäksi sphenopalatiiniganglion puudutus voi katkaista kipujakson. Annan kyseisiä hoitoja vastaanotollani.

  • Estohoito

    Estohoito tulisi aloittaa heti kipujakson alkaessa. Tehokkain estohoitolääke on verapamiili. Muita mahdollisia estolääkkeitä ovat glukokortikoidit (erityisesti lyhytkestoisissa kipujaksoissa), litiumi ja topiramaatti. Vaikeissa hoitoresistenteissä tapauksissa voidaan testata pitsotifeeniä, natriumvalproaattia, melatoniinia tai indometasiinia.

     

    Kirurgisia hoitojakin on kokeiltu sarjoittaiseen päänsärkyyn. Tosin sphenopalatiini ganglion stimulaatio, vagushermostimulaatio, okkipitaalihermon stimulaatio ja hypotalaaminen syväaivostimulaatio ovat lupaavia mutta vielä tutkimuksellisia hoitoja hoitoresistentteihin tapauksiin.

     

    Tulevina vuosina monoklonaaliset CGRP vasta-aineet tulevat olemaan uusi hoitomuoto sarjoittaiseen päänsärkyyn.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, on myöntänyt minulle oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia.

Rekisteröintinumero: 90003813772.